Suuriruhtinaskunnan aikana pennejä lyötiin vuosina 1864-1917. Niitä on olemassa neljä päätyyppiä, jotka ovat helposti kerättävissä. Rahojen etusivulla on keisarinkruunu ja koristenauhalla varustettu hallitsijan nimikirjain A II (Aleksanteri II), A III (Aleksanteri III) tai N II (Nikolai II). Poikkeuksen muodostaa vuoden 1917 penni, jossa on Venäjän valtakunnan vaakuna, kaksipäinen kotka ilman keisarinkruunuja, kertomassa hallitsijan kukistumisesta. Takasivulla on arvomerkintä ja vuosiluku. Rahoissa on helmireuna. Paljon vaikeampaa on hankkia Aleksanteri II:n pennien (1864-76) […]
Päivittäiset arkistot: 4.2.2020
2 artikkelia
Suomalaiset kultarahat ovat haluttuja keräilykohteita. Ovathan ne kiinnostavia dokumentteja ajasta, jolloin kulta oli vielä arvon mittana. Kultarahojen keräily ei ole koskaan ollut mikään halpa harrastus, sillä erilaisten harvinaisuustekijöiden lisäksi keräilyarvoon vaikuttaa aina myös kullan arvo. Kymmenmarkkasen synty juontaa vuoteen 1877, jolloin tehtiin päätös Suomen siirtymisestä kultakantaan ja 10 ja 20 markan kultarahojen lyömisestä. Koska markan arvo uuden rahalain mukaan noudatti Ranskan frangin arvoa, vastasi 10-markkanen painoltaan (3,22 g), pitoisuudeltaan (90% […]