Artikkelit

17 artikkelia

SNY yhteenveto 1914-2020

Suomen Numismaattinen Yhdistys on perustettu Helsingissä vuonna 1914 ja se on Suomen vanhin alallaan. Yhdistys on vireä ja elinvoimainen, jäsenmäärältään Suomen ja Pohjois-Euroopan suurin (noin 1200 jäsentä) ja toiminnaltaan laajapohjaisin. Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää rahojen ja mitalien sekä muiden numismatiikan alaan kuuluvien esineiden ja ilmiöiden tutkijoita ja keräilijöitä sekä edistää numismaattista tiedettä, harrastustoimintaa ja Suomen mitalitaidetta. SNY yhteenveto dokumenttiin on kuvattu yhdistyksen toimintaa vuosien varrelta, kerhotoimintaa, yhdistyksen aktiiveja, palkintoja sekä […]

Teams-etäyhteyden käyttöohje

Suomen numismaattisen yhdistyksen kerho- ja muita kokouksia pyritään jatkossa järjestämään osittain myös Teams etäyhteydellä. Teams-etäyhteydellä osallistuminen onnistuu etänä helposti tietokoneella. Teams etäyhteyden käyttäminen vaatii: – Tietokoneen, jossa on uudehko käyttöjärjestelmä (Windows 10 tms.):Jos tietokoneessa on kamera myös videoyhteys onnistuu – Yhteys onnistuu myös älypuhelimella (ja tabletilla), tarkemmat ohjeet alla Ohessa Teams-etäyhteyden käyttöohje SNY:n etätapahtumiin: SNY Teams ohje

Kaksikymmentäviisipenniset 1865-1917 keräilykohteena

Suomen suuriruhtinaskunnan pienimmän hopearahan läpimitta on 16 mm ja paino 1.27 g. Raha sisältää 75 % hopeaa ja 25 % kuparia, ja sen hienopaino on 0,95 g. Etusivua koristaa valtakunnanvaakuna, kaksipäinen kotka, jonka sydänkilpeen on sijoitettu Pyhän Andreaksen ritarikunnan ketjulla ympäröity ja suuriruhtinaan kruunulla kruunattu Suomen leijonavaakuna. Kotkan pitelemän valtakunnanomenan alapuolella on rahapajan johtajan sukunimen alkukirjain; vuosina 1865-76 S (Soldan), 1889-1910 L (Lihr) ja 1913-17 S (Sundell). Hannu Männistön alun […]

Viisikymmenpenniset 1864-1917 keräilykohteina

Viidenkymmen pennin hopearahojen keräämisessä on haastetta kerrakseen, sillä kallein raha maksaa tavallisessakin kunnossa yli 5000 euroa ja eräitä vuosilyöntejä ei tahdo millään löytyä hyväkuntoisina. Niinpä hienon sarjan kokoamiseen tarvitaan runsaasti aikaa ja rahaa – ja jonkin verran myös tietoa. Suomen suuriruhtinaskunnan toiseksi pienin hopearaha on hieman kookkaampi (läpimitta 18,6 mm) ja puolet painavampi (paino 2,54 g) kuin vastaavan ajan 25-penninen. Molemmissa rahoissa on sama koostumus (75 % hopeaa ja 25 […]

Karjalan rahalöydöt

Karjalan rahalöydöt – Myntfynd från Karelen esittelee 514 rahalöytöä Karjalan historiallisen maakunnan alueelta. Mukana ovat nykyisten Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntien lisäksi myös luovutetun Karjalan pitäjät. Löytöluettelon lisäksi julkaisu sisältää lyhyet historiakatsaukset Karjalasta, rahojen löytämisestä ja keräilystä sekä alueella käytössä olleista rahanlaskujärjestelmistä. Suurin osa löytöjen tiedoista perustuu aiemmin julkaisemattomaan arkistomateriaaliin. Karjalan rahalöydöt sopii haku- ja yleisteokseksi kaikille rahalöydöistä ja Karjalan historiasta kiinnostuneille. Kirjassa on 320 sivua, ja siinä on rahalöytöjen lisäksi […]

Markat 1864-1915 keräilykohteina

Vanhat hopeamarkkamme ovat kauniita rahoja, ja niitä on normaalikuntoisina myös runsaasti tarjolla kohtuuhintaan. Niistä on paljon iloa vaativimmallekin keräilijälle. Kiinnostavia ja harvinaisia muunnoksia löytyy enemmän kuin mistään muista maamme rahoista. Eräitä vuosilyöntejä tavataan vain harvoin hyvässä kunnossa. Sokerina pohjalla on sarjaan sisältyvä Suomen harvinaisin metalliraha. Markka tuli Suomen rahayksiköksi 4.4.1860 annetulla keisarillisella manifestilla. Markan seteleitä laskettiin liikkeeseen jo samana vuonna, mutta metallirahojen tekeminen voitiin aloittaa vasta kun rahapaja neljä vuotta […]

Kymmenpenniset 1865-1917 keräilykohteina

Suomen suurimmat kuparirahat, autonomian ajan kymmenpenniset, ovat haluttuja keräilykohteita. Niiden joukosta löytyy sekä harvinaisia vuosilyöntejä että myös kiinnostavia variantteja. Kymmenpennisten varsinainen viehätys piilee kuitenkin siinä, että ne ovat hyväkuntoisina maamme harvinaisimpia ja ehkäpä myös komeimpia metallirahoja. Kymmenpennisten paino on 12,8 g ja halkaisija 30 mm. Koon lisäksi ne erottuvat samanaikaisista viisipennisistä ja penneistä myös ulkonäkönsä puolesta. Kymmenpennisissä on tunnuspuolella hallitsijan nimikirjainta ympäröivä sisäkehä ja arvopuolella tammenlehväseppele. Hannu Männistön alun perin […]

Kaksimarkkaset 1865-1908 keräilykohteena

Kaksimarkkaset ovat haluttuja keräilykohteita. Suosioon lienevät vaikuttaneet sarjan pienuus (kymmenen lyöntivuotta), erikoinen nimellisarvo, suuri koko ja korkea jalometallipitoisuus. Erityisesti keräilijät ovat innostuneita loistokuntoisista kappaleista, sillä tällaisilla harvinaisuuksilla on kauneusarvon lisäksi myös rahallista merkitystä. Oman Iisävärinsä tuo vielä vuosilyönti 1867, jota tunnetaan alle kymmenen kappaletta. Seuraavassa hieman vanhaa ja uutta taustatietoa, josta voi olla iloa ja hyötyä 2-markkasien keräilyssä. Hannu Männistön alun perin 1990-luvulla kirjoittama artikkeli autonomian ajan kaksimarkkasista vuosilta 1865-1908 […]

Viisipenniset 1865-1917 keräilykohteena

Kupariset viisipenniset ovat samannäköisiä kuin vastaavan ajan pennit. Kuviot ovat vain suurempia ja arvomerkintä on erilainen. Rahojen tunnuspuolia hallitsevat keisarien Aleksanteri II:n, Aleksanteri III:n ja Nikolai II:n monogrammit. Vuosien 1865-70 viisipennisiä koristaa isot reunahelmet (merkillepantavaa on, että viisipennisessä 1867 arvopuolen teksti on muita alempana), kun taas myöhemmin lyödyissä kappaleissa on tiheä helmireuna. Vuodelta 1917 on olemassa kaksi tyyppiä. Toisessa on Nikolai II:n kruunattu nimikirjain ja toisessa Venäjän valtakunnanvaakuna, kaksipäinen kotka […]

Pennit 1864-1917 keräilykohteena

Suuriruhtinaskunnan aikana pennejä lyötiin vuosina 1864-1917. Niitä on olemassa neljä päätyyppiä, jotka ovat helposti kerättävissä. Rahojen etusivulla on keisarinkruunu ja koristenauhalla varustettu hallitsijan nimikirjain A II (Aleksanteri II), A III (Aleksanteri III) tai N II (Nikolai II). Poikkeuksen muodostaa vuoden 1917 penni, jossa on Venäjän valtakunnan vaakuna, kaksipäinen kotka ilman keisarinkruunuja, kertomassa hallitsijan kukistumisesta. Takasivulla on arvomerkintä ja vuosiluku. Rahoissa on helmireuna.  Paljon vaikeampaa on hankkia Aleksanteri II:n pennien (1864-76) […]

Kymmenmarkkaset 1878-1913 keräilykohteena

Suomalaiset kultarahat ovat haluttuja keräilykohteita. Ovathan ne kiinnostavia dokumentteja ajasta, jolloin kulta oli vielä arvon mittana. Kultarahojen keräily ei ole koskaan ollut mikään halpa harrastus, sillä erilaisten harvinaisuustekijöiden lisäksi keräilyarvoon vaikuttaa aina myös kullan arvo. Kymmenmarkkasen synty juontaa vuoteen 1877, jolloin tehtiin päätös Suomen siirtymisestä kultakantaan ja 10 ja 20 markan kultarahojen lyömisestä. Koska markan arvo uuden rahalain mukaan noudatti Ranskan frangin arvoa, vastasi 10-markkanen painoltaan (3,22 g), pitoisuudeltaan (90% […]

Mitä vanhempi raha, sen arvokkaampi? – Ei pidä paikkaansa

“Keräiltävien rahojen arvo ei määrity niiden iän mukaan. Suomen Numismaattisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Salonen kertoo, että keräilyarvon ratkaisevat rahan kunto ja yleisyys, kuinka paljon rahaa on tehty ja kuinka paljon sitä on jäljellä. Myös käytetty metalli ja koko vaikuttavat.” Lue koko artikkeli, Maaseudun tulevaisuus, 22.1.2017: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/mit%C3%A4-vanhempi-raha-sen-arvokkaampi-ei-pid%C3%A4-paikkaansa-1.176129

The Imperial mints of Philip the Arab

This paper is a by-product of research aiming at finding out, whether the methodology of phylogenetic systematics requires an underlying hypothesis of evolution in order to be successful. Many, if not most, systematists believe that cladistic analyses require a general hypothesis of an evolutionary process (e.g. Farris, 1983, Kluge, 2001), but others claim that hierarchical character distributions suffice (e.g. Brower, 2000). These arguments are based on theoretical premises, as they […]

Esineellistääkö keräily historian?

Onko rahojen, vinyylilevyjen, postimerkkien tai videopelien keräily vain intohimoa esineisiin? Vai mitä kaikkea vanhan tavaran hamstraukseen ja harvinaisuuksien metsästykseen sisältyy? Juuso Pekkisen vieraana Suomen numismaattisen yhdistyksen puheenjohtaja Petteri Järvi ja pitkän linjan konsoli- ja konsolipelikeräilijä Janne Kaitila. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon. Kuuntele ohjelma: https://areena.yle.fi/1-3970107

Rooman keisariajan rahat

SNY:n antiikin kerho havaitsi, että Suomesta ei löydy julkaistuna oikeastaan mitään keisariajan Rooman rahoista. Tärkein alan perusteos ”Roman Imperial Coins” (RIC) on kymmenosainen teossarja, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1923 ja viimeinen vasta vuonna 1994. Tähän mennessä tosin ensimmäisestä osasta ehti ilmestyä jo uudistettu laitos. Tämän teoksen tekstiosa sisältää perustavaa laatua olevan tiedon Rooman keisariajan rahoista ja luettelo-osan avulla voidaan tunnistaa kaikki Rooman keisariajan rahat. Kerhon jäsenet päättivät vuonna 1979 […]