Toimitilat

YHDISTYS MUUTTAA UUSIIN TOIMITILOIHIN KRUUNUNHAKAAN OSOITTEESEEN MANEESIKATU 2b 1.4.2021 ALKAEN, SITÄ ENNEN TOIMITILAT OVAT VANHASSA OSOITTEESSA MECHELININKATU 15 B 47.

 

Maneesikadun toimitilat

SNY:n uudet tilat alkaen 1.4.2021 sijaitsevat Maneesikatu 2b kiinteistön kivijalassa kulmahuoneistossa. Tarkka uusi osoite on:

  • Maneesikatu 2b A201, 00170 HELSINKI

Uusi huoneisto sijaitsee Maneesikadun ja Pohjoisrannan kohtaamispisteessä meren rannalla. Kulmassa on myös tilojen toinen sisäänkäynti. Huoneistoon pääse sisälle myös rappukäytävästä, jossa on ovipuhelin sekä sisäpihan kautta portista. Esimerkiksi huutokauppakohteiden tuominen ja hakeminen on jatkossa helpompaa, koska huoneistoon pääsee suoraan katutasolta. Yhdistyksen huoneiston koko on noin 150 neliötä, ja sieltä on varattu tiloja kerhotoiminnalle sekä muulle yhteisölliselle yhdistystoiminnalle.

SNYn toimitilat - kartta
SNYn toimitilat – Maneesikatu 2b – kartta

SNY:n huoneisto sijaitsee historiallisessa Kenraalien talossa, jonka on suunnitellut arkkitehti Albert Mellin. Talo on rakennettu vuonna 1884, ja saneerattu täysin 1990-luvulla. Toimitilojen läheisyydessä on parkkipaikkoja kohtuullisen hyvin saatavilla esimerkiksi Tervasaareen johtavan tien varrella, ja tilanteen mukaan myös aivan huoneiston vieressä. Parkkeerauksen maksu onnistuu helposti esimerkiksi EasyPark sovelluksella, joka kannattaakin ladata puhelimeen. Lisäksi tilat sijaitsevat kävelymatkan päässä rautatieasemalta (1,4 km). Lähin metroasema on Helsingin Yliopisto, jonne on matkaa noin 0,8 km ja raitiovaunulla linjalla 7 pääsee tilojen läheisyyteen. Rautatieasemalta on myös suora linja-auto yhteys linjalla 16 toimitilan läheisyyteen.

SNY – Maneesikatu 2b – Toinen sisäänkäynti

Yhdistyksen tiloihin voi saapua kolmen sisäänkäynnin kautta. Kerhotapahtumiin ja muihin yhdistyksen tapahtumiin toivotaan sisäänkäyntiä A-sisäänkäynnin kautta (katso kuva), josta porraskäytävän kautta pääsee yhdistyksen tiloihin ja sen eteiseen. Porraskäytävän kautta tultaessa eteisessä on naulakko, johon voi jättää ulkovaatteet. A-ulko-ovella on ovipuhelin, josta yhdistykseen tiloihin voi soittaa valitsemalla valikosta 30 Suomen numismaattinen yhdistys.

SNY:n toimitilan sisäänkäynnit

Talon historiaa

Maneesikatu 2b:n kiinteistön historia on mielenkiintoinen. Talo on yksi vanhimmista Helsinkiin rakennetuista kivitaloista. Epätavallisen runsaskoristeinen tiilitalo on mielenkiintoinen maamerkki, ja kokenut monia vaiheita 137-vuotisen historiansa aikana. Rakennuksen ulkoasua korostaa tiilijulkisivujen uusrenessanssikoristelu. Julkisivut on tehty punaisesta tiilestä keltaisine ja mustine tiiliornamentteineen. Julkisivuun on punatiilien ohella ladottu tummia tiilikerroksia vaakasuorina nauhoina. Rakennuksen arkkitehtuurisia yksityiskohtia on tuotu esiin myös vaaleilla tiilillä. Talon kulma on viistottu ja siinä on erkkeri ja parveke, joka on ylimmän huoneiston käytössä. Pääty on porrastettu ja siihen on muurattu keltaisista tiilistä rakentamisvuosi 1884.

Tällainen tiiliarkkitehtuuri oli tavallista Pietarissa, jossa talon suunnitellut arkkitehti Albert Mellin oli saanut koulutuksensa ja asunut yhteensä 16 vuoden ajan. Talon historiasta on kirjotettu kirja – Talo Helsingin ytimessä vuonna 2016, ja siinä kuvataan talon historiaa seikkaperäisesti.

 

Ennen vuotta 1884 – Haartmanin puutarha

Talon paikalla oli ennen rakentamista Haartmanien talon aidoitettu puutarha. Lars Gabriel von Haartman (1789-1859) eli ”hänen hirmuisuutensa” omisti residenssin vastatessaan Suomen talousasioista (1840-1858). Haartmanin ansiota oli hyvin pitkälti Suomen silloisten sekavien rahaolojen järjestäminen. Haartmanin tultua Suomen raha-asioiden hoitajaksi ruotsalaiset setelit poistettiin käytöstä, ja ne vaihdettiin Tukholmassa hopearahoiksi, jotka taasen lyötiin Pietarissa hopearupliksi. Haartmanin toiminnan seurauksena Ruotsin raha poistui Suomesta ja hopearuplasta tuli virallinen rahayksikkö ennen vuoden 1860 hopeamarkkaa. Myös Suomen Pankin asema muuttui ja siitä tuli keskuspankki.

 

1884-1909 – Mellinin talo

Albert Mellin osti Haartmanin puutarhan eri välikäsien kautta ja suunnitteli siihen näyttävän tiilitalon omaan käyttöönsä sekä osaksi vuokrattavaksi. Talon huoneistoja vuokraamalla Mellin halusi hankkia oman elantonsa. Mellin oli asunut pitkän ajanjakson Venäjällä, ja se vaikuttikin suuresti talon ulkoasuun ja arkkitehtuuriin. Tiilitaloja ei tuohon aikaan oltu vielä juurikaan Suomessa tehty, ja talon normaalia pienemmät tiilet onkin tuotu todennäköisesti Venäjältä. Ensimmäinen liike SNY:n nykyisissä toimitiloissa kivijalassa oli M.E. Jernströmin ruokakauppa. Mellin itse kuoli jo pian talon valmistumisen jälkeen, ja talo säilyi Mellinin suvun omistuksessa vuoteen 1909, jonka jälkeen se myytiin.

 

1910-1932 – Kiinteistökeinottelun aikakausi

Tällä ajanjaksolla talolla oli useita omistajia. Ajanjaksolle mahtuu I. maailmansota, Suomen itsenäistyminen ja sisällissota. Vuonna 1918 talon ohi ryntäsivät Helsingin valloituksessa saksalaisten joukot kohti punaisten asemia. Pisimmän jakson talon kolmannella aikakaudella omisti alun perin Joensuulainen tukkukauppias Paul Petter Parviainen vuosina 1916-1928. Helsingin rakentaminen oli koko 1900-luvun alun joko taantumassa tai ylikuumentunut. Aikakautta kuvaa hyvin sen aikana tapahtunut erittäin voimakas inflaatio, 22 vuoden aikana rahan arvo putosi noin kymmenesosaan. Monien aikanaan kerättyjen omaisuuksien arvo suli, näin kävi myös Parviaiselle, jonka liiketoiminnat ajautuivat vaikeuksiin ja talo jouduttiin myymään.

 

1933-1990 – Puolustusvoimien talo

Talo myytiin 1932 puolustusvoimien käyttöön, ja taloon muutti Sotateknillinen koulu vuoden 1933 alussa. Saman vuoden maaliskuussa taloon muutti myös Ilmavoimien esikunta, joka oli talossa talvisotaan saakka sekä välirauhan aikana. SNY:n nykyisissä tiloissa talon pohjakerroksessa oli valokuvalaboratorio, ja vuosikymmenen lopulla painohuone. Sodan jälkeen huoneistot palasivat asuinkäyttöön puolustusvoimien korkeimmille upseereille. Tällöin pohjakerroksessa oli konttorikonekorjaamo. Talossa asuneista korkeimmista upseereista mainittakoon Puolustusvoimien komentaja ja Vapaudenristin I luokan Mannerheim ristin ritari Karl Heinrichs sekä jalkaväen kenraali ja Puolustusvoimien komentaja Kaarlo ”Kylmä Kalle” Heiskanen.

 

1990-nykypäivään

Yli satavuotiaan talon peruskorjaus oli välttämätön. Puolustusvoimat möi talon rakennusyritykselle, joka peruskorjasi ja möi edelleen huoneistot asuinhuoneistoiksi ja toimitiloiksi. Museovirasto on pitänyt talon rakennustaiteellista arvoa verrattain korkeana ja kieltänyt talossa muutostyöt, jotka tärvelevät katujulkisivujen, vesikaton ja sisätilojen rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. 1990-luvulla talossa, ja sen hienoimmassa parvekehuoneistossa, oli Suomen Pankin omistama huoneisto, jossa asui pääjohtaja Sirkka Hämäläinen. Hämäläisen pääjohtajakaudella Suomi liittyi EU:hun ja EMUuun, ja myös Suomen markan vaihtaminen eurovaluutaksi varmistui. Nykyään taloyhtiössä on SNY:n lisäksi muita yhdistyksiä, Kreikan suurlähetystö ja 16 asuinhuoneistoa rapuissa A, B ja C. Lisäksi tiloissa on hienot saunatilat ullakkokerroksessa. Yhdistyksen tilat sijaitsevat rapussa A, ja sen kulmassa pohjakerroksessa.

Maneesikatu 2b portaikko