Väitös Suomen keskiajan rahoista

Yhdistyksemme sihteerinäkin toiminut Rahakammion intendentti Frida Ehrnsten väitteli 16.11.2019 tohtoriksi Helsingin yliopistossa, aiheenaan keskiajan rahat ja rahankäyttö Suomessa. Hänen väitöksensä ”Pengar för gemene man? Det medeltida myntbruket i Finland” on ensimmäinen alallaan, sillä aiheesta ei Suomessa ole koskaan aiemmin tehty kokonaisvaltaista esitystä. Teos on julkaistu Suomen keskiajan arkeologian seuran sarjassa Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXVI (389 s.).

Kannattaa ehkä myös kertoa, että Ehrnsten oli edellisenä päivänä pitänyt aamulla esitelmän Hämeenlinnassa ja johtanut iltapäivällä järjestämäänsä pienimuotoista tutkijasymposiumia Kansallismuseon vanhassa seminaarihuoneessa. Yksi syy symposiumin järjestämiseen oli, että pohjoismaisten kollegojen olisi helpompi osallistua samalla myös väitöstilaisuuteen, ja paikalle saapuikin toistakymmentä henkeä eri maista. Suomen Numismaattinen Yhdistys avusti symposiumia tarjoamalla osanottajille illallisen.

Väitöskirjan aiheena on ns. monetarisoitumisprosessi Suomessa, siis rahan käytön kehittyminen luontaistaloudesta vähittäin ja alueittain kohti täysimittaista nykyaikaista rahataloutta. Hän on tutkinut rahankäyttöä, eri tyyppisiä löytöjä ja eri maiden rahan esiintymistä Suomessa, mutta ennen kaikkea hän käy teoksessaan systemaattisesti läpi
kaikki Suomessa tehdyt keskiaikaiset rahalöydöt. Väitöskirja perustuu yli 15 000 rahaa käsittävään löytöaineistoon. Löytöjen avulla Ehrnsten on kyennyt tekemään merkittäviä johtopäätöksiä arjen rahankäytöstä keskiajan Suomessa. Sen lisäksi hänen aineistonaan on ollut Suomen keskiaikaa koskeva kirjallinen lähdeaineisto kokonaisuudessaan.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun rahalöytöjä ja rahankäyttöä keskiajan Suomessa on kartoitettu näin laajasti.

Harvinaiseen väitöstilaisuuteen oli kokoontunut laaja joukko numismatiikan tutkijoita ja harrastajia, joille nyt tarjoutui mahdollisuus perehtyä Suomen numismatiikalle niin tärkeään aiheeseen. Väitöskirjalla tulee olemaan suuri merkitys aivan liian vähän tunnetun keskiaikamme tutkimukseen.

Frida on asioihin perehtymisen lisäksi tunnettu sujuvasta esiintymisestään, joten ei ollut yllättävää, ettei hän väitöstilaisuudessakaan missään vaiheessa joutunut pulaan, kun vastaväittäjä, aikanaan keskiajan numismatiikasta väitellyt ja nykyään Ruotsin valtionheraldikkona toimiva Henrik Klackenberg parhaansa mukaan ahdisteli
häntä kysymyksillään. Kun Klackenberg itse väitteli 1991, vastaväittäjänä oli Rahakammion silloinen intendentti Pekka Sarvas.

Suomen Numismaattinen Yhdistys onnittelee sydämellisesti Fridaa ja kiittää häntä erinomaisesti tehdystä ainutlaatuisesta työstä!

Fridan väitöskirja on ladattavissa tästä.