Numismaattisen keräilyn ja tutkimuksen kohteet

Metallirahat

Metallirahat ovat vanhimpia numismaattisia esineitä. Metallirahalla eli kolikolla tarkoitetaan leimattua metallista maksuvälinettä, jonka kuvat, tekstit, vaakunat, monogrammit ym. ilmaisevat rahan arvosta vastaavan lyöttäjän.

Setelit

Näitä käytettiin ensimmäisenä Kiinassa, Tang Dynastian aikana (618-906). Marco Polon kertomuksen mukaan näitä rahoja kutsuttiin lentäviksi rahoiksi. Pankkiseteli on puolestaan ruotsalainen keksintö. Sen laski liikkeelle Stockholms Banco 1660-luvun alussa. Suomessa setelien anto-oikeus on ollut Suomen Pankilla vuodesta 1811 lähtien. Lisäksi Suomen Yhdyspankilla oli setelien antooikeus vuosina 1866-1892 ja Vaasan Osake Pankilla vuonna 1918.

Mitalit

Italialaiset, 1400-luvun valetut renessanssimitalit loivat mitalitaiteen. Mitali ei ole maksuväline, vaan se on lyöty tai valettu jonkun henkilön tai tapahtuman kunniaksi. Suomen Talousseura lyötti ensimmäisen suomalaisen mitalin vuonna 1799.

Kunniamerkit

Näihin kuuluivat laajasti ymmärrettynä eri ritarikuntien myöntämät ristit ja mitalit, erilaiset muistomerkit ja -mitalit sekä ansio- ja palkintomitalit. Keräilyalaan kuuluvat myös erilaiset merkit, joiden jakajana on julkinen taho. Suomalaiset kunniamerkit syntyivät Suomen itsenäistymisen jälkeen. Sitä ennen meillä käytettiin ensin ruotsalaisia ja sitten venäläisiä kunniamerkkejä.

Poletit

Poletit eli rahakkeet ovat lähinnä yksityisiä, metallisia maksuvälineitä. Suomessa poletteja on käytetty 1700-luvulta lähtien. Esimerkiksi helsinkiläiset tuntevat parhaiten Linnanmäen ja Helsingin kaasulaitoksen poletit.

Muut tilapäiset maksuvälineet

Muut tilapäiset maksuvälineet ovat paperisia, yksityisten liikkeelle laskemia, eräänlaisia rahan vastikkeita. Suomessa tilapäisiä maksuvälineitä on käytetty näkyvimmin kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran vuosina 1859-1860 Krimin sodan jälkimainingeissa, jolloin ilmeni yleistä puutetta vaihtorahasta, ja samasta syystä ensimmäisen maailmansodan ja vapaussodan vuosina, 1915-1918. Tämän toisen jakson maksuvälineet olivat jo hätärahan luonteisia. Hätärahoja valmistettiin, varsinkin Saksassa, ensimmäisen maailmansodan johdosta suunnattomia määriä. Hätärahat ovat myös suosittuja keräilykohteita.

Primitiiviset maksuvälineet

Historia on vielä pidempi kuin metallirahan. Maksuvälineinä on käytetty mm. simpukankuoria, eläinten nahkoja, koruja, metallirenkaita ym. Keskeisin käyttöalue oli eteläinen pallonpuolisko: Afrikka, Aasia ja Oseaania.

Peli- ja laskurahat

Peli- ja laskurahat ovat suosittuja keräilykohteita maissa, joissa niitä on valmistettu runsaasti. Myös rahapainot ja vaa’at kuuluvat numismaattiseen aineistoon.