Rahan historiaa

Metallirahat ovat numismaattisista kohteista vanhimpia. Niitä kerätään ja tutkitaan eniten. Ensimmäiset kolikot lyötiin n. 650 eKr. Lyydiassa, Vähä-Aasiassa. Metallina oli elektron, kullan ja hopean seos. Rahan käyttö yleistyi nopeasti Välimeren maissa kreikkalaisten kaupunkivaltioiden ja siirtokuntien alkaessa lyöttää omaa rahaa. Tärkein rahametalli oli hopea, mutta rahoja tehtiin myös kullasta ja kuparista. Ateenan hopeisesta tetradrakmasta (4 drakmaa) tuli 400-luvulla eKr. merkittävin kaupparaha. Aleksanteri Suuren valtakunnan rahat syrjäyttivät sen seuraavalla vuosisadalla. Antiikin Kreikan rahoille on tunnusomaista erittäin korkea taiteellinen taso. Tärkeitä vaiheita rahan historiassa ovat myös roomalaiset hopeadenaarit, Bysantin kultasolidukset ja arabialaisen maailmanvallan hopeiset dirhemit.

Kiina ja Eurooppa kehittivät omat rahajärjestelmänsä samoihin aikoihin. Kiinalaiset rahat muistuttivat alussa käyttöesineitä, mm. lapioita ja veitsiä. Myöhemmin rahat saivat pyöreän muodon ja keskelle reiän. Nämä ns. cash-rahat valmistettiin valamalla.

Länsi-Euroopassa lyötiin 700-luvulta lähtien pienikokoisia hopeapenninkejä, joita latinan kielessä kutsuttiin denaareiksi. Ristiretkien aikana lisääntynyt kaupankäynti synnytti tarpeen saada entistä suurempia rahayksiköitä. Kultarahoja alettiin lyödä 1200-luvulta alkaen. Edelläkävijöitä olivat ltalian kaupunkivaltiot, Firenze (floriini) ja Venetsia (dukaatti). Uudet hopealöydöt toivat kultarahojen rinnalle vähitellen suurikokoiset hopearahat, joista 1500-luvun alusta lähtien tärkeimmäksi tuli taaleri.

Myös uudella ajalla metalliraha koki monia muutoksia. Rahanlyönnin koneellistaminen teki mahdolliseksi entistä suurempien rahamäärien valmistamisen entistä lyhyemmässä ajassa. Rahojen muotokin saatiin täysin symmetriseksi.

Setelien ilmestymisen myötä rahan metallisisältöön perustunut arvo menetti merkityksensä. Kultakannasta luovuttiin yleisesti 1930-luvun alun lamavuosina ja useimmissa maissa hopeiset käyttörahat jäivät pois 1970-luvulle siirryttäessä. Nykyisin kolikoita tarvitaan vain vaihtorahoiksi ja automaatteihin. Jalometalleja käytetään ainoastaan juhlarahoissa.